Lahnakoski Oy AB

Paikallisesta yhden miehen yrityksestä eurooppalaiseksi toimialajohtajaksi

Yhden miehen yritys piskuisessa Lahnakosken kylässä alkoi 1930-luvulla valmistaa heinäharavia paikallisten tilojen tarpeisiin. Nyt yritys on Euroopan johtava puuairojen valmistaja.


Airon valmistuksessa voi olla jopa 14 eri työvaihetta. Tarkka laadunvalvonta on tärkeää toimitusjohtaja Björn Sandströmille.

Pohjalaisessa pikkukylässä toimii yritys, jolla on pitkät perinteet ja kiinnostava tarina. Kotikylänsä mukaan Lahnakoskeksi nimetty yritys on kasvanut 30-luvun alun yhden miehen pajasta yhdeksi alansa johtavista toimijoista.
– Kuten monessa muussakin vanhassa yrityksessä, alku on hiukan hämärän peitossa, mutta joskus 30-luvulla isoisäni isä laittoi tuohon lähistölle puusepänverstaan.
Näin Björn Sandström kertoo Lahnakosken historiasta. Hän on perheyrityksen nykyinen toimitusjohtaja neljännessä polvessa ja vie vuorostaan edellisten sukupolvien elämäntyötä eteenpäin.
– Isoisäni isä osti vuonna 1936 naapurikylästä höyrykoneen. Pidämme sitä perustamisvuotena.
Aluksi tuotettiin kaikenlaista, mitä seudulla tarvittiin maatöissä ja taloudenpidossa. Tehtiin ovia, ikkunoita ja huonekaluja, mutta tunnetuksi verstas tuli heinäharavista. Vuonna 1954 yritys muutti Lahnakosken tehtaan nykyiselle paikalle, ja toiminta sai pian vauhtia, kun seuraava sukupolvi tarttui ohjaksiin.

Joustavuudella menestykseen

Tehtaan valikoimassa on tällä hetkellä peräti 275 eri tuotetta, ja satoja tuhansia tuotteita lähtee vuosittain lähes 30 vientimaahan.
– Haluamme palvella asiakkaita. Jos kilpailijan valikoimassa on ehkä 5–10 tuotetta, me teemme lisäksi monenlaisia erikoismeloja, lipputankoja ja veneen mastoja, Sandström sanoo.
Yli kymmenen kertaa laajennettu tehdas työllistää 15 ihmistä. Toiminnan johtotähti on joustavuus. Henkilöstö koulutetaan itse, myös koneiden kunnossapito hoidetaan omatoimisesti, ja Sandströmkin nähdään usein lattiatason töissä. Tämän ja monen muun vahvuuden sekä ennen kaikkea kovan tahdon voimalla Pohjanmaalla edelleen tuotetaan airoja.
– Moni on sanonut, että tuotanto pitäisi siirtää ulkomaille, mutta täällä sitä ollaan.
Lahnakoskelle on tärkeää paikallisuuden ohella myös yhteiskuntavastuu ja ympäristö. Puutavaran kuivausuunit saavat kaiken energiansa puisten airojen ja melojen valmistuksessa syntyvästä purusta, ja vaikka tuotanto on hyvin sesonkiluonteista, Sandström haluaa työllistää väkensä ympäri vuoden.
– En voisi ajatellakaan mitään muuta.

Tärkeää kannattaa paikallista

Samanlainen ajattelu leimaa myös kuljetussopimuksia. Ahola Transport on kuljettanut Lahnakosken tuotteet Ruotsiin ja Norjaan jo vuosikymmeniä.
– Kannatamme mielellämme paikallisia yrityksiä, ja siksi Ahola on itsestään selvä valinta. Tietysti hintojenkin pitää olla kohdallaan. Meille tärkeintä on kuitenkin se, että kuljetusliike ymmärtää tarpeemme, sanoo Lahnakosken kuljetuksia ja myyntiä hoitava Anita Laakso.
Tärkeää on myös tiedonkulku ja toimivat palautekanavat poikkeamien varalta.
– Olemme aika vaativia, eli on tärkeää, että meitä kuunnellaan. Aholalla meillä on paljon paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuljetuksiin. Lisäksi vastauksia ja tietoa tulee ripeästi, jos sattuu jotain erikoista, Laakso sanoo.
Kiireisimmän sesongin aikana Lahnakosken tuotteita lähtee tehtaalta joka viikko täysi Ahola Transportin ajoneuvoyhdistelmä. Tuotteita menee sekä kauppoihin että venevalmistajille. Björn Sandström toivoo yhteistyön jatkuvan ja kertoo samalla anekdootin siitä, miten Lahnakosken vientikauppa aikanaan alkoi. Nyt sitäkin hoitaa Ahola Transport.
– Isoisäni veli voitti arpajaisissa Ruotsin-matkan. Niinpä sitten lähdettiin Ruotsiin, ja mukaan otettiin airoja. Siitä alkoi vienti.


Perinteisten puuairojen lisäksi Lahnakoski tekee tämän päivän SUP-meloja. Tärkeintä on puun laatu.

Kovat vaatimukset puutavaralle

Nykyisin airoja viedään Meksikoon saakka. Lahnakosken menestystekijöitä ovat pitkät perinteet, laatu sekä puuairojen nostalgia-arvot.
– Sitä ei uskoisi, mutta isoin haaste onkin nykyisin puun saatavuus, Sandström sanoo.
Airoihin tarvitaan kaikkein parasta puuta, ja kelvollisen puun tunnistaminen on sekin oma taiteenlajinsa. Vain noin prosentti sahojen nykytuotannosta täyttää vaatimukset.
– Mutta meillä on hyvät ja pitkäjänteiset toimittajasuhteet. Puu tulee meille pääosin Etelä- ja Itä-Suomen metsistä, Sandström sanoo.
Airojen valmistuksessa pääkilpailijatkin löytyvät kotikentältä, Suomesta ja Baltiasta. Ruotsissa tuotanto loppui, koska hyvälaatuista puuta ei enää löytynyt.
– Ei airoja kannata tehdä, jos ostaa rekallisen puuta ja siitä saa vain kottikärryllisen kunnollista raaka-ainetta.